tiistai 17. tammikuuta 2017

Brasiliaisessa keittiössä

On Intialaista, Kiinalaista, Japanilaista, Venäläistä, Nepalilaista, Italialaista, Kreikkalaista, Amerikkalaista, Meksikolaista mut ei löydy pahemmin Brasiliaista ravintolaa Suomesta mistään.
En oikein tiedä miks, koska Suomessa asuu paljon brasseja ja brassiruoka, ku on oikein tehtyä niin se on sairaan hyvää. Tosi suolasta, mut hyvää.

Kaikkein beisikkein ruoka on riisi ja papukastike. Papukastiketta pelkillä pavuilla kutsutaan Feijao:ksi ja jos sinne lisätään lihaa sekaan niin se on Feijoada.

Tomaatti-sipuli salaattia, Feijoaa, kanaa ja riisiä, sekä Farofaa

Feijao tehään mustista pavuista ja kun se tehdään oikein ni pavut pysyy mustina, mut ne saa myös aikaseks mustanlilan papukastikkeen. Tosi mausteista paksua ja niin sairaan hyvää. Sinne heitetään laakerinlehtiä, kokonainen kuorimaton appelsiini ja suolaa. Ja sit vaikka edellisen sunnuntain grillilihajämät, makkaranjämät, mitä ikinä tai sit ihan vaan sellasenaan ja seuraks riisiä.

Mä en osaa tota papukastiketta tehä, enkä ees jaksa ruveta sitä väsäämään, koska tekemisessä ilman painekattilaa menee se 3-4 tuntia.
Tein kyl yks päivä mustapapupihvejä. Liotin 48 tuntia, keitin 2 tuntia, valutin kastikkeen kuppiin ja pavut heitin mausteitten kanssa blenderiin ja pannulle köntteinä paistumaan. Oli hyvää. Mut Feijaota en osaa tehä. En osaa maustaa sitä. Mauri osaa onneks.

Perus Feijaohon resepti 8-10 hengelle por Mauricio

Tää kastike on lisuke, siks riittää noin monelle hengelle.

500g mustia kuivia papuja
vettä
4kpl laakerinlehtiä
2 pientä sipulia tai 1 iso
4 valkosipulinkynttä
Suolaa 4-5 keskiverto hyppysellistä. Eli miehen hyppysellistä.

  • Nypi pavuista huonot pois. Papu on huono jos se on rikki tai oudon näköinen, pussin joukossa saattaa olla myös kiviä. Ota nekin pois.
  • Kaada kuivat pavut tarpeeksi suureen kulhoon tai valmiiksi kattilaan.
  • Kaada papujen päälle keitettyä vettä, kunnes pavut ovat peittyneet ja papujen ja veden väliin mahtuu silmämääräisesti kaki sormea. Vesi imeytyy papuihin kokonaan n. 10 minuutissa. 
  • Lisää uudelleen kiehuvaa vettä saman verran kun edellisellä kerralla.
  • Anna likoa 10-15minuuttia.
  • Kaada jäljelle jäänyt mahdollinen vesi pois.
  • Laita pavut nyt viimeistään kattilaan, lisää joukkoon kiehuvaa vettä saman verran, kun edellisillä kerroilla.
  • Anna papujen kiehua 20minuuttia rauhassa keskitasolla, kunhan pavut hieman kokoajan kiehuvat.
  • Tämän jälkeen lisää kattilaan kiehuvaa vettä sillä edellinen vesi on luultavasti jo jonkunverran haihtunut.
  • Hämmennä papuja varovasti ja painele papuja pohjaa kohti: tämä auttaa kastikkeen paksuuntumisessa ja pavuista tulee pehmeämpiä.
  • Lisää mausteet. Sipulit pilkottuna.
  • Nyt anna papujen kiehua rauhassa 2-3 tuntia välillä hellästi sekoitellen ja papuja painellen, maista välillä ja lisää mausteita tarvittaessa. Lisää vaikka chiliä, jos tykkäät tulisuudesta.

Kastike on valmista, kun pavut on pehmeitä ja kastike paksua ja mustaa.

Voit myös edellisenä iltana laittaa pavut likoamaan yöksi tai aamulla työpäivän ajaksi ja ruoan laiton aloittaessa aloittaa suoraan papujen keittämisestä.

Jos haluat valmistaa Feijoadaa niin heität kastikkeeseen loppumetreillä sekaan esikypsennettujä lihanpaloja. Kuten chorizo tyyppisiä makkaroita tai savukypsytettyä pekonia. Eli ne edellisen ruokailun lihajämät. Loppumetreillä sekaan voi heittää myös kuorimattoman appelsiinin makua antamaan.

Maurin osavaltio on tunnettu niitten Churrasco Gaucho grillauksesta. Ei oo käytössä mitään Amerikkalaisia pihvigrillejä vaan iso avonainen takkamainen grilli ja paikat isoille varrastangoille.

Valkosipulileipiä, makkaroita ja lihaa

Olutta, makkaraa pilkottuna ja liha joka myös pilkotaan maistiaiseksi


Ensin paistetaan chorizomakkarat, valkosipulileivät, tomaatit ja sipulit vartaassa, joita sit syödään ennen ku varsinainen härkä lätkästään paistumaan.

Etkoruuat pilkotaan puiselle tarjottimelle ja sekaan heitetään Farofaa (paikallinen "aromisuola" joka tehään mainiokista) ja sit tarjotin kiertää porukkaa kunnes on tyhjä. Ruokajuomana aina olut ja lapsille limua. Ja mulle myös limua. Aina. Vesi on köyhille. Niin sanovat.
Tätä etkosyömistä saattaa kestää pari tuntia ennen ku lihanjärkäleet on valmiita ja taas syödään.
Mä himmailen ihan sikana etkoruoan aikana et jaksan syödä sitä pääruokaa.

Tämmöselle lautaselle. Mukana Farofaa.


Pääruoan kanssa on sit yleensä perunasalaattia, joka tehään aina ite ja on mun lemppariruokaa (itetehtyy majoneesia, keitettyjä pottuja, keitettyjä munia ja maissia ja paljon suolaa, välil myös oliiveja ja joskus valkosta etikkaa). Jokaisella ruoanlaittajalla on oma salainen perunasalaattiresepti ja kaikki lapset sanoo et mun äitin perunasalaatti on parasta.
Jouluna ollessa Maurin veljen vuoro antaa salanenkaveri lahja, sano Rafael, että: "Tämä henkilö tekee parasta perunasalaattia", joten tottakai kaikki luuli et puhuu äitistään. Mutta lahjan saaja olikin äitipuolen äiti! Maurin äiti heitti vitsillä, mut selkeesti loukkaantuneena et Rafael, en tykänny tosta sun perunasalaatti kommentista ollenkaan!

Sama homma oikeestaa Feijoadassa, salasia reseptejä on paljon.

Löytyy myös normi "salaattia" eli vihreetäsalaattia suikaloitu, tomaattia ja sipulia pilkottu viereen ja paljon suolaa. Maurin perhe ei laita enää salaattiin suolaa, ku en muuten syö sitä. 
Sipuli liotetaan kuumassa vedessä ennen tarjoilua, ettei se olis niin hapokasta.
Farofaa tietenkin ja riisiä.

Ainii ja sit vartailla kypsennettyjä kanansydämiä. Noi on yleensä lasten lemppariruokaa, koska ne on pieniä ja.. kumisia. Mä en tienny eka mitä söin, ku noita kokeilin ja mietin et onpa ällön kuminen ja ihmeen makunen "Mitä tää on?" Kanansydämiä. Joo ei ollu mun lemppareita, enkä niitä enää syö.

Aa joo yleensä grillataan vain sunnuntaisin. Koska sunnuntaina ei oo kukaan töissä.

Liha on täällä kaikki kaikessa, et sitä syödään tosipaljon. Mä söisin mieluummin kyl vaa grillattua sipulia, perunasalaattia ja sitä papukastiketta riisin kanssa. Paras combo ikinä. ja sit farofaa. 

Täällä melkein kaikki ruoka uppopaistetaan rasvassa. 
Ylijäämäriisin sekaan lisätään vähän mausteita ja muna, pyöritetään palloks ja uppopaistetaan rasvassa. Sairaan hyvää.

Friteerattuja pastapalloja, tomaattisipulisalaattia ja farofaa purkissa
Pasteijoita ei tehä uunissa vaan ne uppopaistetaan. Sairaan hyvää.

Pasteis. Jauhelihaa sisällä.

Jauhelihaa mihin lisätty kananmunia päälle.



Kalaa harvoin kun syödään ni ei pannua tai uunia vaan uppopaistetaan. Sairaan hyvää.

Ruoka ei oo pahaa, ku se uppopaistetaan, mut löyty ainaki brasilialaisten takaliston salaisuus.

Vihanneksia ei syödä "raakana". Porkkanaa ei kukaan popsi, eikä kukkakaalia tai kurkkua tai muita rehuja. Vaan ne aina jotenkin kokataan. Kurkut syödään suolan kanssa. Kukkakaali tehään uunissa upotettuna juustoon ja rasvaan. Okei porkkanaa syödään raasteena suolavedessä.

Mä olin niin täynnä tota uppopaistettua ruokaa ja lihaa Pelotaksessa, et ku mentiin kauppaan ni ostin porkkanan. Maurin äiti kysy et miks ostin vaan yhen porkkanan et mitä mä meinaan siitä tehä? Sanoin et mä syön sen ku päästään takas teille.
Mauri sit selvens et Ronja syö vihannekset raakana. Maurin äiti oli ihan järkyttyny et vihanneksia voi syödä ilman kokkausta!
Illalla olin onnellinen sen porkkanan kanssa.

No onneks asutaan kahestaan täällä Floripassa ni voin syyä miten haluun.

Jälkkärit ei oo todellakaan samaa tasoa mitä meillä Suomessa. Usein jälkkärit on vanukkaita tai hyytelöitä tai sit kuivakakkua mitä tehään ite. Ja mistään näistä en tykkää. Syön aina tosivähän. Jätski on niin kallista et sitä ei perheissä hirveesti syödä. Nää ei käytä hedelmiä mitenkään hyväkseen jälkkäreissä. Uskomatonta. Pihalla kasvaa guavaa ja limeä ja sit syödään kuivakakkua??

Tein ite kaurakeksejä ja Mauri oli ihan et WOW en oo IKINÄ syöny itetehtyjä keksejä! Whaat.

Maurin osavaltion mättöruoat on kans jotain ihan uskomattoman hyvää ja eeppistä.
Lanches. Kaks littanaa isoo sämpylää joitten väliin tulee: salaattia, maissia, tomaattia, kananmunaa, herneitä, itsetehtyä jumalattoman ihanaa majoneesia ja sit valinnanmukainen liha. Ei mitään kämäsiä jauhelihapihvejä vaan täyttä ja rasvasta sairaan herkullista lihaa. En tiedä parempaa mättöruokaa ku noi. Ja noi on sun päänkokosia ja syöt niistä kaks päivää. 
On myös kasvisversioita, mitä Mauri yleensä syö tai söi ja kuulemma kans sairaanhyviä. Varmaan nykyään on jopa vegaaniversioita.

Lanches


Mä oon täällä asuessa oppinu käyttää kaiken jämäruuan hyväks.

Jääkaapissa kuivat riisinjämät = Kattilaan vaan ja sekaan pari munaa, maitoa ja mausteita ja siitä tulee hyvä aamupala.

Leipä on kuivaa = Suikaleiks, öljyä, suolaa ja pippuria ja sit uuniin. Sipsejä.

Vihannes on löysä ja vanha = raasteeks ja suolasen muffinitaikinan sekaan

Kaapissa on vähän, nakkeja, kanaa ja jauhelihaa. Ja yks peruna. = Peruna keitetyks, kaikki muut kypsäks ja kaikki sekasin ja uuniin. Vähä juustoo vaikka päälle.

Oon löytäny itsestäni kunnon ruokatuunaajan, eikä meillä tule hävikkiruokaa. Oon tästä tosi ylpee.

Mun Pelotaksen mini kuppikakut teki kyllä kauppansa.


Se kadonnu uudenvuoden ruokakuva Maurin äidiltä oliki Maurin puhelimella otettu kuva.
Mini hodareita, possua tikuissa, keskellä linssisoppaa ja lisukkeenä kreikkalaista riisiä, eli valkosta riisiä maissilla ja rusinoilla. Ja tietty joulun kuivakakkua, mikä ei oo kauheen hyvää.

Linkki uuden vuoden postaukseen


9 kommenttia:

  1. Ottaisin varmaan heittämällä parikymmentäkiloa tolla ruokailulla. 😁

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Et oo ainut. Mauri lihos reipas 5 kiloa ja mäkin jonkun verran vaikka aterioiden kokoa en suurentanu.

      Maurin iskä sano tokavikana päivänä mulle et no onhan tuo miniäkin ottanut vähän ruokaa vyötärölleen. Otin siitä pienen herneen nenään.

      Kiukuttelin sit Maurille et voi saatana jos en syö sillon ku ruokaa tarjotaan ni heti hirvee show ku Ronja syö niin vähän. Ja sit ku syön silloin ku ruokaa tarjotaan ni oon lihava. Et jos te haluutte kuolla sydäriin niin olkaa hyvä mut mulle riitti tää ruoka.

      Maurin kotikaupungissa sanotaan tosi herkästi jos joku on lihonnu, mut ei sillain ilkeesti. Mut silti ärsytti.

      Enkä edes tiiä lihosinko ollenkaan loppupeleissä ku ei mitkään vaatteet ainakaa ahista 😂😂

      Yritin apteekissa kattoo paljon painan mut en sit tienny mun lähtöpainoa ku viimeks punninnu itteni vuosia sitten 😂😂

      Poista
  2. Kiva teksti! Kiitos myös ruokahävikkivinkeistä. Täälläkin, Maputossa, tuntuu kamalalta heittää mitään ruokaa pois, ja yritän aina hyödyntää kaiken tai sitten olen vain itse jätemylly lounasaikaan, kun muut on koulussa ja töissä. Tuo riisi-aamupalavinkki oli hyvä. Vanhenevat vihannekset piilotan itse erilaisiin kastikkeisiin :-) Ihana tuo havaintosi brasilialaisen takaliston syntysyistä! Täälläkin ruuanlaittoon kuluu paljon paistoöljyä, ja sokeria (jota laitetaan runsaasti muun muassa teehen).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos!
      Joo tuntuu nyt jotenki niin kaukaselta kytätä parasta ennen -ja viimeinen käyttöpäivä päivämääriä, kun niitä ei näitten paketeissa ensinnäkään paljon edes ole.
      Kaikki vaan menee automaattisesti hyötykäyttöön.

      Täällä jälkkärit on ylimakeita eikä ne mulle maistu ja kahviinkin menee 6 teelusikallista sokeria. Eihän se oo kahvia enää ollenkaan.

      Mauricion osavaltio on tunnettu siitäkin, että ruokaa on ja sitä syödään kokoajan. Täällä Floripassa musta tuntuu et suhde ruokaa on terveempi.

      Kävinki kurkkaamassa sun blogin ja rupesin heti miettii et pitäisiköhän kokeilla raastaa tuoretta kookosta, jospa se olis hyvää, kun en muuten kookoksesta missään tykkää.

      Poista
    2. Minäkään en ole ollut kookosfani, koska ei ne teolliset kookoshiutaleet ole koskaan houkutelleet. Mutta täällä alkoi tuntua tuhlaukselta olla kokeilematta, kun kookoksia on kaikkialla! Ja se tosiaan olikin tuoreena eri makuista. Oli pakko mennä katsomaan, onko tiivisteisiin lisätty sokeria, kun niiden maku on niin paljon makeampi. Ei ainakaan siinä thaimaalaissäilykkeessä, jota kaupassa kääntelin, lukenut mitään sokerista, mutta ehkä säilöntä muuttaa makua. Onhan marjatkin ihan eri makuisia säilöttyinä kuin tuoreina! Raastaminen oli yllättävän pieni vaiva sitten kun oli välineet kohdallaan ja sai ohjausta.

      Poista
  3. Huh huh, lihaa ja uppopaistettua ruokaa :D Jos asuisin Brasiliassa, eläisin siis riisillä ja papukastikkeella, joka kyllä kuulostaakin tosi hyvältä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sillä mä suunnilleen elänkin :D ja sit tietty suomalaisia ruokavariaarioita.

      Mun liha ja rasvakiintiö on ihan täynnä ja nyt kotona ollessa on molemmat virkeempiä, ku syödään ihan normaalia ruokaa :D

      En tiedä miten iso prosentti tosta kaupungista kuolee tukkosiin suoniin :S

      Poista
  4. Hei! En oo vähän aikaan ehtinyt kunnolla lukea sun postauksia, mutta nyt ehdin. Mulla on feijoadaa pakastimessa, oon säästänyt sitä pahimman päivän varalle, mutta kun feijoada-kokki kohta on taas maisemissa, niin pitää varmaan raaskia syödä se pois.

    Vilnassa on brasilialainen barbeque-ravintola, söin siellä yhden - elämäni ainoan - broilerin sydämen. Hyyi! Mä syön melkeen mitä vaan, mutta se sydän ei kyllä ollut herkkua.

    Ennen kun tapasin tuon Feijoada-kokin niin en ollut juuri syönyt lihaa noin viiteentoista vuoteen. Joskus kyllä, eli en oo tuosta ajasta ollut täysin kasvissyöjä kuin ehkä 3 vuotta, mutta lihaton ruokavalio jäi päälle. No, nyt on tullut syötyä senkin edestä. Mutta aion itse ruveta vähän ahkerammaksi kokiksi nyt niin tulee syötyä enemmän kasvisruokia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo on mun vastaus kaikkiin sun pointteihin :D

      Mä söin ehkä kolme sydäntä ja nyt en voi edes kuvitella et purisin sen läpi iu.

      Me vedetään kans aika kasvispainotteista linjaa tässä omassa taloudessa. Ihan käsittämätöntä toi lihan mättäminen tässä maassa. Jää kyllä suomalaiset puhvinpopsijat ihan kakkoseksi.

      Teretulemast takasin tääl meikä vaan jatkaa kirjottelua reippaasti :D

      Poista

Lähetä nyt edes vaikka terveisiä! :)