sunnuntai 19. helmikuuta 2017

Kutsumattomia vieraita


 Maurilla ei oo tällä saarella läheisiä kavereita, koska ei oo täältä kotosin ja omalle kotipaikkakunnalle on 10 tunnin ajomatka, joten kavereita ei täällä kauheen usein näy.

Valitettavasti tällä saarella asuu kuitenki yks kaveri ja kaverin tyttöystävä. Valitettavasti, koska tää kaveri ei oo Maurin mikään parhaista paras kaveri ja valitettavasti, koska mä en tästä kaverista tykkää.
En oikeesti edes tiedä miksen tästä kaverista tykkää. Joku sen naamassa ja käyttäytymisessä ja puhetyylissä vaan tökkii. Ja tän kaverin tyttöystävä vaikuttaa ihan mukavalta, mut se on NIIN hiljanen ja vaan hymyilee hiljaa aina tässä sohvalla tehden mulle tosi epämukavan olon ja siks näiden ilmaantuessa paikalle meen aina karkuun makuuhuoneeseen. Tää pariskunta on muuten se joka aina vaan ilmaantuu paikalle ja viipyy koko päivän. Ollaan pari kertaa peruttu suunnitelmat näitten kahen takia ihan ku en vaan haluu olla se joka sanoo et nyt ei käy.
Tää tulee niin muuttumaan.

Nyt torstaina oltiin siellä Costa da Lagoalla kokopäivä ja oltiin bussissa tulossa kotiin, kun huomattiin et Maurin kaveri oli laittanu meille molemmille whatsappissa ja facebookissa viestiä. Ensimmäinen viesti oli tullu neljältä iltapäivällä ja me oltiin perillä kotona vasta 11 illalla. "Missä ootte? Me ollaan teiän pihassa, meneeks vielä kauan, missä ootte nyt, moi Ronja ootko Mauricion kanssa?" Varmaan yli kymmenen viestiä.

No 11 illalla, ku väsyneenä käveltiin kotiin bussipysäkiltä ja saavuttiin omalle pihalle niin ketä siellä onkaan meitä vastassa. Maurin kaveri ja sen tyttöystävä.. Olivat oottaneen meitä kokopäivän.

Aikasemmin noin viikko sitte tää pariskunta tuli meille kymmenen aikaa illalla, toi mukanaan laatikon astioita ja moottoripyöräkypärät. Ilmottivat, että lähtevät nyt autolla kohti Pelotasta ja muuttavat takasin sinne kun ei täällä asumiseen riitä rahat ja hakevat tavarat sitte kuukauden päästä, kun tulevat tänne karnevaaleiksi. Ja jättivät sen moottoripyörän tänne.

Taustatietoa:

Tää pariskunta tekee töikseen mainosten jakamista kaduilla. Ja palkka huitelee korkeintaan siellä 800 realin tietämillä. Ehkä tienaavat vähän vähemmän, koska mitä oon ymmärtäny ni hirveen usein näitä työpäiviä ei ole.
Mut sit kuitenki käyvät ulkona syömässä melkein jokapäivä, ostivat moottoripyörän lisäksi auton (moottoripyörä on teinivuosilta kotosin) ja sit tulevat tänne aina kaljapäkin kanssa ja molemmat polttaa pilveä. Mut sit ei oo rahaa ruokaan eikä vuokraan ja vuokranantaja on potkimassa pihalle. Et mikä meni pieleen? Mihin sä tarviit autoa jos sul on moottoripyörä ja molemmat mahtuu sen kyytiin? Bensalitra on melkein 5 realia (Verrattavissa 5e litra) ja sit kaljaa ja pilvee? Sitä sit yhessä Maurin kanssa ihmeteltiin.
Ja mietin et jos molempien palkka on about 800 realia kuussa eli 1600 yhteensä. Vuokra 500 realia jossain pienessä kolossa sähköineen vesineen ja telkkaria ei ole, ei nettiä ja puhelimessa käyttävät "kredittejä" eli ns. prepaidia. Ni toi vuokra on sillon ainoo maksu mitä ne maksaa plus sit varmaan ton auton osti osissa. Et miten surkee voi oikeesti olla raha-asioissa ja MIKS TÄÄ ÄRSYTTÄÄ MUA NÄIN PALJON!

Eli jättivät tänne tavaransa ja kertoivat lähtevänsä Pelotakseen. Paitsi seuraavana päivänä ilmestyivät tänne ja hakivat autolla astiansa pois ja sanoivat etteivät lähekään. En tiedä älkää kysykö.

Joten nyt torstaina he olivat päättäny hakea moottoripyöränsä kypärineen meiltä ja me ei oltu kotona. Pariskunnalla ei ollu rahaa mennä kotiin takasin bussilla joten siks odottivat meitä kokopäivän, koska tarttivat sen moottoripyörän.

Toivoin vaan ettei ne jää meille asumaan, koska oltiin molemmat tosi väsyneitä.
Hakivat kypärät ja lähtivat. Onneks.
Kunnes minuutin päästä kuuluu ovelta koputus. Siellä oli kaverin tyttöystävä.
Poikaystävä oli lähteny kotiin ilman häntä, kun olivat riidelly kokopäivän. Joten jätti tänne meille ilman rahaa et pääsis kotiin.

No annettiin sit bussirahaa tyttöystävälle ja sieltä tuliki itku. Itku joka kesti kaks tuntia. Mauri kuunteli kaks tuntia mistä olivat riidelleet. Lämmitettiin ruokaa ja sanottiin et voi nukkua täällä ettei tarvi kotiin mennä.

Ilmeisesti tällä pariskunnalla menee tosi huonosti ja riita alkaa aina rahasta, koska sitä ei ole.
Mut tää poikaystävä ei haluu tehä töitä. Ei haluu tehä mitään sen eteen et voisivat elää yhtään missään yhessä. Kuulemma myös haukkuu tyttöystäväänsä huoraks ja muistaa aina kertoa miten haluis olla monen muun muijan kanssa paitsi tyttöystävänsä. Tapoihin kuuluu toi minnelie kyydistä jättäminen ilman rahaa ja riidan tullessa haukkua voi mikskä tahansa. Velkaa on poika äidilleen ja isälleen, kun lainaa vaan rahaa kokoajan, mutta ei tee töitä tienatakseen velan takasin ja ongelma tuli siinä kohtaa ku vanhemmat haluu rahat takasin.
Ilmeisesti tää mainosten jakaminen loppu tai sit sillä ei tienaa tarpeeks koska molemmat on ruvennu myymään vettä ja olutta rannoilla. Tää on tosi yleistä ja sillä voi saada ihan hyvät rahat kasaan, koska kuuma on ja brasilialaiset on olut kansaa.
Tyttöystävä oli sit ykspäivä myyny vettä kokopäivän tuolla helteessä ja saanu ihan hyvän tilin.
Samana päivänä Mauri oli laittanu tälle sen kaverille viestin et moro tuutko soittelee kitaraa sitku pääset töistä. Ni vastauksena tuli et "Pääsin jo nyt, lähen tulee!" Todellisuudessa oli tyyppi lopettanu myyntihommat siihen ja tienestit mitkä sai käytti bensaan et pääs meille.

Löytyhän se syy miksen oo ikinä koko tyypistä tykänny. Kyllä kusipään naamasta näkee.

Mauri sano sit tyttöystävälle et mene kotiin takasin Pelotakseen, palaa takasin kouluun ja ota oma elämä haltuun et tommonenhan on ihan naurettavaa ja toisen alistamista. Ei toista kohdella noin jos oikeesti rakastaa ja välittää. Ihan naurettavaa. Tyttöystävä on kuitenki vasta 21.

Mauri sano sit illalla ku oltiin menossa nukkumaan et mietti vaan niitä tilanteita mitä tää sen kaveri on tyttöystävälleen tehny ja et mitä jos Mauri olis tehny nää jutut mulle. Ruvettiin molemmat nauraa.

Tottakai aamulla tyttöystävä sit kiltisti odotti et poikaystävä hakee sen kotiin. Ei anteekspyyntöjä ei mitään. Hohhoijaa. Varmaan alko riitely heti ku pääsivät kotiin.

No sitten toisiin aatoksiin!

Mauri on opettaja kuten moni jo varmaan tietää ja nyt lauantaina oli sit ensimmäiset valmistujaiset Maurin oppilaille.
Lähettiin aamulla aikasin liikenteeseen ja teki niin hyvää hengittää sitä raikasta aamuilmaa! Oli ehkä vaan 26 astetta lämmintä.

Oli ihanaa ku aamulla keskusta ei ollu ruuhkanen, eikä kukaan kävelly sua päin.

Koulu oli koristeltu valmistuvien kuvilla ja ilmapalloilla.


Itse seremoniassa oli sitten ensimmäisenä video, joka inspiroi ihmisiä elämään.

Oikeesti kattokaa tää video. Mä vihaan kaikkee lässynlää liibalaaba ota oma elämäsi haltuun juttuja ja oon aina ollu sitämieltä ettei kaikki vaan voi seurata omaa unelmaansa, mut nykyään oon vähän sitä mieltä et jokainen voi seurata omaa unelmaansa. Luultavasti joudut tekee päätöksiä, mistä kaikki ei tykkää tai mitkä vaikeuttaa omaa elämää, mut pitää olla rohkee ja yrittää. Helpommin sanottu ku tehty mut kattokaa tää video, siit tulee tosi sellanen vomaannuttava tunne.


Tän videon jälkeen opettajat piti puheita. Mauri alotti ja piti hyvin Maurimaisen puheen: Kerto et muistaa oman alkunsa englannin kanssa ja ne ihmiset, jotka inspiroi kielen oppimiseen.
Sano et jos on saanu ees yhen ihmisen tsemppaamaan et jaksaa kaikki kurssit loppuun asti ni jo se on voitto hänelle. Joku huus välissä et "Ai ees yhen ihmisen... just". Olin samaa mieltä.
Mauri on kaikkien lemppariope ja sen kaikki kyllä tietää.

Sitte piti oppilaat puheita ja kiitti opettajia ja sano et tästä tää oppiminen vasta alkaa ja ihmiset itki ja voi veljet.
Kaikki oli tosi kiitollisia ja tunteellisia ja lämminhenkisiä ja mietin vaan et ei meillä Suomessa.

Olisin ite varmaan sanonu et "Kiitos olitte hyviä oppilaita ja olin kaikkein paras opettaja, nähää"
Mut mä oonki tämmönen.

Jaettiin todistukset, otettiin kuvia, juotiin skumppaa, laulettiin lauluja ja syötiin.

Maurin oppilaat. Kaks puuttuu. Isä ja tytär, tytär on Kanadassa vaihdossa ja isä reissaamassa Euroopassa.

Yks opettaja oli kesäloman Tanskassa. Hänen sisko asuu Tanskassa tanskalaisen miehen kanssa ja opiskelee nyt siellä lääkiksessä. Kyselin et mitä tykkäs, oliko lunta, kokeilitko luistelua tai laskettelua, oliko kylmä, oliko kivaa! Oli kuulemma uskomatonta. Talot on sisältä niin kotosia ja moderneja. Sisällä on lämmin vaikka ulkona kylmä. Kadut on siistejä siis puhtaita ja ryhdikkäitä. Talot on ihan ku elokuvista. Et se maa on ku toinen maailma. Oon samaa mieltä. Sanoinki et Mauri sano Suomen talojen näyttävän unelmataloilta mitä voi rakentaa Simssissä. Mikä on ihan totta. Ei kellään täällä oo niin hienoja taloja ku Suomessa. Hienoja ja hyviä. Ei rikkailla ei kellään. Mut oli lunta ja oli kylmä. Ei lasketellu ku ei ollu matkavakuutusta, koska ne on täällä uskomattoman kalliita.

Juttelin parin muunki kanssa. Moni oppilas ja opettaja on mulla jo facessa kavereina, joten tietävät et me seikkaillaan aika lailla. Tai mä luulin et ei kauheen paljoo mut moni tuli mulle kertomaan et me ollaan nähty enemmän saarta kun he vaikka ovat asuneet täällä kymmeniä vuosia.
No mä nyt vaan haluun tietää mikä tää mesta on missä asutaan. Ja käydä kaikilla 42 rannalla. (Vaikka paikalliset sanoo et rantoja on yli sata?).

Koulun jälkeen lähettiin lauantaitorin kautta kotiin. Kello oli 12 aamupäivällä ja asteita 36 katumittarin mukaan. Siltä tuntuki.

Käytiin paikallisessa tiimarissa. Täällä alkaa kouluvuosi maaliskuusta, joten kaupat on täynnä koulun alotus tilpehööriä.

Papuja vaikka mitä lajia kilohinnoilla. Ostettiin punasia papuja.

Ostettiin banaaneja, luumuja, limejä, papaijaa ja Maracuja. Eli passionhedelmä.

Keskustasta
Bussiterminaaliin kävellessä on käsintekijöiden kojuja viikonloppusin vieriviereen. Löytyy mattoja, kenkiä, alusvaatteita, nukkeja, tyynyliinoja, koruja ja vaikka mitä.

Kotona juostiin äkkiä rannalle ja oltiin siellä koko loppuilta!

Maracuja eli passionhedelmä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Lähetä nyt edes vaikka terveisiä! :)