perjantai 30. maaliskuuta 2018

On vain yksi tapa olla täydellinen ja täydellinen pitää olla

Lyhyesti: Hyvää kuuluu kiitos, ikuisuuden kestävä talvi on kohta ohi. Kiitos Jeesus.

Mauricion isä ja veli oli meillä joulun ja uudenvuoden. Voisin kirjottaa siitä postauksen erikseen, mutta jos jonkun ulkomaalainen kaveri tai sukulainen on tulossa Suomeen vierailulle niin pari tärppiä: Kota ja grillimakkara, puusauna ja Helsinki. Varsinkin jos vieraat ei oo ihan heti mistään Euroopasta, niin Helsinki on kyllä mahtimesta. Ihan vaan katsottavaksi, mitään ei ees tarvi tehdä.

Mauricio käy edelleen suomenkielenkurssia, jonka TE on järjestänyt osana helpompaa työllistymistä.
Kurssi menee Maurilla aika vaihdellen. Kieli on vaikea ja ainakin mun mielestä opetusmetodi on vähän väärä Maurin kaltaisille sosiaalisille ulkomaalaisillle. Koska me suomalaisethan ollaan ihan uniikkeja syrjäytyneisyyden, arkuuden ja ujouden kanssa. Hiljaisuuden kanssa. Tän mä oon oppinu. Ei ole toista niin suomalaista maata, kun Suomi. Muunmaalaiset on yleensä sitten niitä sosiaalisia. Ainakin meihin verrattuna.

Oppiminen on siis ainoastaan kirjaan tuijottamista ja kielioppia. Tunnit pidetään suomeksi, koska moni opiskelija tunnilta ei osaa englantia.
Sitä Mauri aina kiroileekin, kun ne helkkarin virolaiset on niin hyviä ja ymmärtää aina kaiken ja heidän mukaan tunnit käydään. Opettaja kysyy ymmärrätkö ja virolaiset aina kovaan ääneen sanoo että juu juu me ymmärretään. Muilla meneekin sitten koko tunti ohi.
Mä sitte Maurille sanoin, että hei rohkeesti vaan sanot ettet ymmärrä niin kyllä sua autetaan.
"Joo no sit pitäis kaikki tunnit aina alottaa ihan alusta ja ahdistaa olla se joka sitä vauhtia sitten hidastais." Sano Mauri. No mä kyllä ymmärrän tän, kun itse muistan ne matematiikantunnit ja  varmasti olisin kiinaakin ymmärtänyt paremmin, kun niitä yhtälöitä. Pääsin sitten pienryhmään.

Mutta miksei suomea voi opetella PUHUMALLA. Eikä hitto sitä kirjaa ja kielioppia tuijottamalla. Koska ei kukaan välitä jos kielioppi on ihan päin helvettiä, kunhan jotenkin ymmärretään mistä puhutaan ja mitä halutaan. Kyllä se kielioppi tulee sitten sieltä, kun oppii ymmärtämään sanoja. Mulla ainakin englantia kuuntelemalla se kielen osaaminen parani, eikä niitä grammareita opetellessa.

No sitten toinen mikä mua ärsyttää.

Maurilla oli kotitehtävävänä ammatit. Oli pitkä selitys ammatista ja sitten piti kääntää se selitys ja yhdistää se ammattiin.

Ammatit: Lähihoitaja, hoitaja-apulainen, bussikuski, siivooja, raksamies, taksikuski, hyllyköijä jne, ymmärrätte varmaan linjan.

Kaikki hei hyviä ja tärkeitä ammatteja, mutta ei yhen yhtä ammattia, kuten; lääkäri, kätilö, kirjailija, lentäjä, kirjanpitäjä, insinööri.

Onhan se fakta, että moni maahanmuuttaja on siivooja tai bussikuski. Mutta onko se ihme jos edes TE kielen kurssilla ei opeteta muita ammatteja, kun näitä "tyypillisiä" ulkomaalaisille. Ei hitto mua sieppas ihan hulluna.

No seuraavana päivänä sieppas vielä enemmän, kun kuulin mikä oli ollu Maurin päivän homma.

Piti valita ammatti ja etsiä ammatista tietoa ja ammatille työpaikka. Mauricio sanoi opettajalle, että hän haluaa tietää muusikon ammatista ja valitsee ammatikseen muusikko. Mauricion opettaja sanoi, että ei se ole realistinen ammatti, VALITSE JOKU MUU.

Mitä helvettiä.

Eli siis te kaikki muusikot ympäri maapalloa. Ei teitä oo olemassa. Mitä valehtelette. Missä yksisarvismaailmassa elätte.

Mitähän se Mauricion luokkalainen (joka on omassa maassaan lääkäri) valitsi. Varmaan siivoojan, koska ei siitä kuitenkaan oo mihinkään muuhun.

Tää mua niin inhottaa Suomessa. Turhaa sä unelmoit mistään, ellet unelmoi olevas lääkäri tai asianajaja. Kaikki muut on turhaa.
Plus mua raivostuttaa se miten sä saat aina puolustella sun unelmia, jos ne ei oo "normeja".

Ole täydellinen. Mene lukioon ja sen jälkeen yliopistoon ja saa hyvä ammatti. Se on ainoa oikea hyväksyttävä tapa. Muistakaa se. Tähän ajatusmaailmaan mäki kasvoin ja mulla on kestäny kauan oppia, että mä teen asiat niinku MINÄ haluan ja se on täysin OKEI!

Joten kaikki te lukijat. Ihan sama mikä sun ammatti on. Mitä sä teet elääkses ja mitä muut susta ajattelee, kunhan sä oot onnellinen ja sä tykkäät sun elämästä. Ole opettaja, kassatyöntekijä, siivooja, kampaaja, toimistotäti, lääkäri, MUUSIKKO, KIRJAILIJA tai ihan kuka vaan ikinä. Kenelläkään ei ole siihen mitään sanomista, koska se on SUN elämä.

Ps. Mauricio sai lopulta valita ammatikseen muusikko ja löysi hirveesti alasta tietoa ja seuraavana etappina onkin musiikin opiskelu englanniksi. Tänkin asian kanssa Mauri sai tapella oman oponsa kanssa. Koska musiikki on niin vaikea ala. Vaikea kyllä ehdottomasti, mutta ei mahdoton ja unelmien eteen pitää aina tehdä töitä.

Siinä teille kevääseen kakku!

5 kommenttia:

  1. Hyvä just näin! Mulla jäi kaikki koulut kesken ja lähdin landelle navettahommiin. Vuosia myöhemmin valmistuin oppisopimuksella karjatalousyrittäjäksi ja nyt asun Malawissa kotiäitinä ja kanankasvattajana. Eikä missään vaiheessa kiinnostanut kenenkään mielipide, eikä kiinnosta edelleenkään. Tsemppaava perhe ja vanhemmat jotka antaa itse valita ja tukee ni auttavat kyllä omalla polulla kulkevia. Kaikkea hyvää teille sinne Suomeen ja miehellesi muusikon uralle, respect.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ja ihanaa, että oot ollu alusta asti aina just se mitä sä haluut. Tämmösistä on aina kiva kuulla ja kaikkea hyvää myös sulle ja sun perheelle ja elämälle sinne Malawiin.

      Poista
  2. Kaikki mikä poikkeaa normaalista on Suomessa huono asia. Koska ei anneta olla sellaisia kuin halutaan, ihmiset voivat huonosti. Monelta suomalaiselta puuttuu suvaitsevaisuus, kyky hyväksyä muut sellaisina kuin ovat. Kaikki "epänormaali", kaavasta poikkeaminen on kamalaa. Ihmiset lokeroidaan muotteihin jotka on hyväksyttyjä ja joissa on oltava kehdosta hautaan.

    Newsflash: ei todellakaan tarvi!! Ei tarvi sopeutua jonkun toisen määrittämään muottiin, voi muotoilla ihan oman muottinsa. Ja ketut välittää muiden normeista!! Kerran täällä vaan ollaan,yhtä hyvin tästä matkasta voi ottaa kaiken irti ja olla onnellinen omassa muotissaan. 😊

    Kuulkaas Ronja ja Mauri: rikkokaa kaavoja. Olkaa erilaisia. Uikaa vastavirtaan. Olkaa ylpeitä itsestänne ja unelmistanne.

    Jos Mauri haluaa muusikoksi niin siitä sitten vaan. Koska sen minkä pystyy kuvitteleen, pystyy myös livenä saavuttaan.

    Aurinkoista pääsiäistä teille!

    VastaaPoista
  3. Mun piti opetella italian kieli, kun en '70-luvulla pààssyt Konservatorioon Suomessa. Siellà oli silloin vaan Siplari, ja joku hassu maksullinen paikka. No, tànne jàin, ja kàvin tààllà sen consiksen!!! Ei musiikki muuten ole vaikea laji, jos sità rakastaa! Kiva taas kuulla, ja kukkuralliset pààsiàisonniteluita sun muita tsemppejà Italian tuppukylàn takanurkalta!

    VastaaPoista
  4. Sama juttu tuon kielen kanssa kun piti itse opetella venäjää.. ei puhetta vaan sairaan vaikeeta kielioppia.

    VastaaPoista

Lähetä nyt edes vaikka terveisiä! :)